9.12. 69. matkapäivä

Satamapäivä. Pesin käsin muutamia vaatteita ja kuivattelin ulkona. Ilman kosteus on niin suuri, ettei puuvillapaita kuivunut. Sitten kävin respassa. ostin nettiyhteyden 15,00 euroa viikko ja vesiliitännän adapterin 3,00 euro.

Kävin jalkaisin keskustassa. Sää kuin suomen kesää. Pesin myös veneen kannen ja sitlooran.

Siirsin veneen odotuslaituriin, koska lähtö Lagosiin oli aamulla klo 7.00 ja ajattelin, että on helpompi lähteä sieltä, kuin tästä ahtaammasta paikasta herättäen mahdollisesti naapurivenekunnat. Tosin toisella puolella ei taida ollakaan ketään paikalla. Paikasta oli mukava katsella iltaliikennettä joella. Kalastusaluksia vaikka minkä kokoisia suuntasi keulat kohisten tyynelle, mutta pimeälle merelle. Joitain muitakin ammattialuksia meni tai tuli mereltä. Joka kerta, kun isompi alus meni ohi, tulivat aallot viiveellä ponttoonilaiturin toiselle puolelle ja nykivät ikävästi Kristiina II :sta.

Valitettavasti huomasin sen vähän myöhässä, enkä enää viitsinyt siirtää venettä. Yö oli yhtä köysien narinaa ja nykimistä. Heräsin todennäköisesti 10 kertaa erilaisiin ääniin ja tempoiluihin.

10.12. 70 matkapäivä

Tulihan se aamukin vihdoin ja nousin klo 6.00 ylös aamukahville. Oli täysin tyyntä ja yö oli ollut erittäin kostea. Vene ulkopuolelta hyvin märkä ja ikkunat usvassa.

Lähdin 7.00 ajalemaan kohti Lagosia 9 nm matkaa. Auringon nousu 7.50 oli varsin kaunis. Sitten virisi kevyt tuuli ja avasin rullagenua ja sammutin koneen, koska aikaa oli, annoin veneen lipua kevyessä mainingissa ja takatuulessa nauttien auringon noususta.

Ajelin vielä puolisen tuntia koneella ja oli telakan laiturissa klo 9.02. Menin toimistolle ja kyselin huollosta. Pyysin myös öljynvaihtoa tilaamani ruorilaitteiston huollon lisäksi. Nopeasti veneeseen ilmestyikin tehokkaan oloinen mies, jolla oli kenkäsuojukset, jotka asensi jalkineidensa päälle ennen veneeseen tuloa levittäen myös suojakankaan veneen kannelle, ennekuin laittoi öljynvaihtoon tarvittavat laitteensa kannelle. En ole kotimaassa nähnyt vastaa ammattitaitoa.

Peräsinakselin rasvanippaan pantiin vaseliinia ja moottorin öljyt ja suodatin vaihdettiin tuota pikaa. Samalla tarkistettiin kytkimen öljymäärä. Ja kaveri ruiskutti vielä ruostesuoja-ainetta koneen päälle.

Sitten ilmoitin, että hyvä näin, mutta varsinainen syy tänne tulooni on ruorilaitteiston hammasrattaiden ja laakereiden tarkastus ja huolto, jonka olin maanantaina tilannut.

Siitä paikasta pomon juttusille. Tällä kertaa olikin eri pomo kuin se, jonka kanssa olin maanantaina sopinut asiasta. Huoltoa ei voi tänään tehdä, koska tarvitaan tiivisteitä, jotka on uusittava, kun osat irroitetaan. Kävisikö huomenna, jolloin tiivisteet saadaan. No ei käy ilmoitin, koska on muuta tehtävää. Kerroin tekeväni homman itse myöhemmin. Sitten kyselin tilaamastani liukuesteteipistä, jonka ilmoitettiin olevan paikalla tänään . No ei ollut tullut. Sain maksamani rahat takaisin.

Kysyin vielä, paljonko maksaa, jos vene otetaan kuukaudeksi ylös. hinta oli karvan 800,00 euroa eli noin 2 kertaa satamassa säilytyksen hinta. Ei kiinnosta ilmoitin bosselle ja lasku, kiitos.

Laskun loppusumma oli vähän yli satasen öljyineen, suodattimineen ja vaseliineineen päivineen. Pidin kohtuullisena, varsinkin, kun tekijä oli ollut tosi ammattilainen ja vielä mukavakin.

.Se oli päivän anti telakalla. Laiturilla kulkeekin sanonta: tämä on Portugali, ottakaa easysti.

Lähdin 11.45 paluumatkalle. Tuuli oli vastainen 7-9 m/s ja aalto alle 2 m. Seilasin 2. reivi isossa ja rulla täysin auki. Yhdistelmä toimi hyvin. Vene kulki vakaasti ja nousi erittäin hyvin tuuleen. Sää oli muutenkin mitä hienoin, aurinkoa riitti. Olin perillä Portimaossa klo 14.00.

Nämä Portugalin lämpimät päivät ja sateettomat ilmat ovat yllättäneet täydellisesti.

11.12. 71. matkapäivä

Kotimatkan valmistelua. Kävin respassa tiedustelemassa purjemaakaria, joka löytyikin. Homma sovittiin puhelimessa. Uuden rullagenuan alaliikki on alkanut kulua ja päällimmäinen kangas on jo osittain rikki, koska purje hankaa kaidevaijeriin, joka ei ole päällystetty. Purjetta on käytetty 1,5 kk. Kilpailukatsastus vaatii nykyään tällaiset vaijerit. Voihan nenä, sanon vaan, että jos olisin tiennyt, kuinka keulapurjeille käy, en tietenkään olisi asennuttanut tällaista vaijeria. kävin keskustassa ja selvittelin linja-auto ja juna-aikatauluja Portimaosta Faron lentokentälle. Linja-autoja menee tasan yksi, jolla ehtisi. Se on perillä10.30 ja kone lähtee 17.25. Eräs henkilö autojen lipun myynnissä vinkkasi juna vaihtoehtoon. Menee kuulemma useammin kuin la. Kävelin rautatieasemalle. Juna sopii. Sitten ostin ison kassin keskustasta ja lastenlapsille joululahjat. Koko reissu kesti 7 tuntia. Kävellen tutustuu kaupunkiin oikein hyvin. Tein ruokaa eilisistä keitetyistä perunoista sipulista ja muusta.

12.12. 72. matkapäivä

Hienot ilmat jatkuvat. Lämpötila aamulla klo 8.00 + 16 C.

Aamusta alkaen siivousta. Pesin veneen sisältä keulasta perään tyhjentäen kaikki pohjaa myöten. Aika hyvältä näytti. Home ei ollut iskenyt keulapunkan alla säilytettäviin pelastusliiveihin, vaikka ne ovat olleet siellä lähdöstä eli 15.08. alkaen. Otin kaikki pois ja pesin punkan alustan ja näin perään asti, kaikki kriittiset paikat tuli pestyä. Otin rullapurjeen pois ja pakkasin sen viedäkseni respaan, josta se haetaan maanantaina korjausta varten. klo 15.00 vene alkaa olla satamaan jättökunnossa. Viirit alas ja ylimääräiset köydet sisään. Huomenna vielä liput pois ja pohjaventtiilit kiinni ja sähköt irti. Sitten luukut lukkoon ja vene voi jäädä kuukaudeksi ilman miehistöä. Laitureilla kiertelee tarkastaja, joka seuraa, ettei mitään vaurioita synny, sikäli kuin kierroksellaan voi sellaisia havaita. Kävin suihkussa ja hyvästelemässä respan henkilön toivotellen hyvää joulua.

Koska ilta oli harvinaisen lämmin ja leppeä jäin katselemaan joen rantaan liikennettä ja kalamiehiä, joita täällä on aina iltaisin varsinkin pimeän tultua.

Aurinko ei ollut vielä laskenut, mutta tuuli oli täysin tyyntynyt. Sitten alkoi mereltä tulla liikennettä.

Optimistijollia hinattiin satamaan. Yhdellä kumiveneellä oli perässään 5-10 optaria. Niitähän tuli aallonmurtajasta sisään vähän väliä. Laskin arvioksi ainakin 50 optaria ja lisäksi parikymmentä pikkulaseria ja joitakin muita isompia jollia. Kyllä täällä kelpaa kasvattaa uutta purjehtijapolvea ja harrastusta näyttää olevan. Olen jotenkin saanut sellaisen käsityksen, että meri on keskeinen elementti täällä eteläisessä Portugalissa ja varsinkin Algarven alueella.

Ensi vuoden puolella katsotaan, mihin suuntaan Kristiina II:sen keula osoittaa sen irrotessa pitkäaikaisesta laituripaikastaan. Hyvää joulua venekunnan puolesta.