13.12.2009 73. matkapäivä

Vene jäi tip top satamakuntoon lähdettyäni puolilta päivin kotimatkalle viettämään joulua Suomessa perheen parissa. Ensin taksilla rautatieasemalle junalla Faron kentälle ja sieltä Lissabonin kautta Helsinki-Vantaan kentälle, jossa maanantaiaamuna klo 05.10 ja sieltä Hesan kautta bussilla Kotkaan.

Vuosi 2010

10.01. 74. matkapäivä, matkapäiviin en ole laskenut käyntejä kotimaassa.

Palasin joulun vietosta sunnuntai-iltana 20.30 lähdettyäni aamulla klo 02.00 Kotkasta. Matka kesti koneiden myöhästelystä johtuen oletetusta 12 tunnista poiketen 20 tuntia. Myöhästelyt johtuivat siitä, että Euroopassa lennot olivat kaikkialla vaikeista sääoloista johtuen sekaisin. Lähtiessä oli Kotkassa pakkasta – 24 C. Täällä Portimaossa lämpötila oli tullessani + 10 C ja satoi vettä kaatamalla. Kuuron mentyä ohi tähtitaivas kruunasi veneelle paluun. Köydet taisivat olla hieman löystyneet koska nykivät melkoisesti koko yön.

Veneellä oli kaikki kunnossa. Sisätilat vähän kosteat, joten laitoin Webaston päälle ja jätin sen puhaltamaan koko yöksi kuivatellakseni venettä. Sähkölämmitintä ei tarvinnut käyttää. Muuten käytän satamassa vain sitä.

11.01. 75. matkapäivä

Sää oli aamulla aika mukava + 18 C ja puolipilvistä auringon lämmittäessä mukavasti. Tuuli SW 10 kts. Tosin tuulitiedolla ei ollut käyttöä, koska oli tiukasti kaijassa.

Pistolaiturin puoleisessa kyljessä havaitsin pientä raappiutumaa. Olisiko leppari ollut poissa välistä ja niitin kanta hangannut tai vanhempaa aikaisemmin huomaamatonta perua. Toinen pelastusrengas oli sitloorassa. Naapuri kertoi viereisen veneen ankkurin nykäisseen sen veteen ja hän pelasti sen takaisin veneeseen. Olihan se muutenkin kiinni liinassa, mutta tietenkin parempi veneessä kuin meressä.

Kävin respassa kyselemässä kuulumisia ja purjetta. Poissaoloni aikana oli ollut kurjat säät. Sadetta ja kovia tuulia . Tänään oli ensimmäinen aurinkoinen päivä moneen viikkoon. Purje oli haettu, mutta ei vielä ainakaan palautettu,. Soittelin neulomoon. Mike lupasi ilmoitti alaliikin korjatuksi ja tuovansa purjeen huomenna veneelle.

Tein iltapäivällä kävelylenkin rannassa aallonmurtajalla. Se on 500 m pitkä ja tukeva, koska ottaa vastaan koko Atlantin tyrskyt. Vanhat mainingit pärskyttelivät mukavasti aallonmurtajan kivireunusta vasten. Samalla reissulla hommasin ruokatarvikkeita pikkukaupasta matkan varrelta.

Laitoin illalla perunoita ja lihapullia. Ensin olin avannut Gulassipurkiksi luulemani säilykkeen, mutta se olikin simpukoita 100 g. Pistelin rohkeasti ne kaikki kerralla.

12.01. 76 matkapäivä

Satoi ja tuuli jo aamusta. Lämpötila oli 17-18 C ja tuuli SW yli 20 kts. Kiinnitysköydet nykivät edelleen. En ollut vielä kiristänyt, mutta otin sen tämän päivän projektiksi.

Mike toi korjatun rullagenuan takaisin h. 48,00 euroa ja vei vanhemman kakkosgenuan lyhennettäväksi. Hinta tulee olemaan samanverran. Se oli nimittäin hieman pitkä uuteen Furlexiin. Vanhaan Facnorin rullalaitteeseen mahtui korkeammat purjeet.

Päivällä tuuli koveni ollen puuskissa välillä 36 kts katsoessani tuulimittarista lukemia. Iltapäivällä 15.00 jälkeen tuuli alkoi heiketä juuri ennusteen mukaisesti. Lähdin kauppareissulle kävellen edestakaisin. Matkaa tulee 4km ja vaikeusastetta lisää paluumatkalla repussa kannettavat ja mahdollinen muovipussi lisäksi.

Illalla tapsin naapurin isännän, joka lupasi auttaa tuuliperäsimen asennuksessa.

Palkaksi sovittiin 20,00 / tunnilta. Tiedän hänen tekevän mm. rosteritöitä veneisiin.

13.01. 77. matkapäivä

Jälleen aamulla sataa, lämpötila + 16-17 C. En viitsinyt laittaakaan jollaa vielä veteen.

Asensin sadekatoksen sitlooran suojaksi. Tutustuin ostamani Hydrovane tuuliperäsinlaitteen asennusohjeisiin ja mittasin veneen perästä tarvittavia mittoja asennusta varten. Osien sovitus ja joidenkin mitoitus tehdään vasta asennuksen yhteydessä paikan päällä. Jokaisessa veneessä on tietenkin vähän tai paljon erilaiset systeemit. Kuuntelin Jari Tervon Koljattia luettuna CD:ltä ja lueskelin Yachting Worldiä. Katselin netistä sähköposteja ja luin Cantanan Atlantin purjehdusblokia, jota olen säännöllisesti seurannut. Siellähän minunkin pitäisi nyt olla, siis Karibialla.

Muuten matkasuunnitelmien osalta on tilanteeni epäselvä. En vielä tiedä minne olen menossa seuraavaksi, kun tuuliperäsin on valmis. Uusista miehistöistä ei myöskään ole tietoa.

Yksi on kuitenkin selvää, Madeiran kautta Kanarian saarille on seuraava tavoite. Sieltä eteenpäin vai takaisin kohti Suomea on toinen juttu. Se selvinnee aikanaan.

Kyselin toissapäivänä respan tytöltä mahdollisuudesta ankkuroida joelle, koska siellä näyttää olevan muitakin purjeveneitä. Nyt ei ole kuin yksi, mutta joulukuussa oli neljä samanaikaisesti. Reedsin kalenterin mukaan ankkuripaikasta oli selostusta.

Tyttö kertoi ankkuroinnin olevan mahdollisesti kiellettyä. Satamalla ei ole sen kanssa mitään tekemistä eikä suihkuja voi maksustakaan käyttää. Asian voisi varmistaa marine poliisilta tai joltain muulta viranomaiselta. En tosin ollut hirveän innostunut koko ankkuroinnista, paitsi kokeilumielessä ja tulisi säästöäkin 18,00 euroa vrk. Vaihteluakin ankkurissa olemisesta tulisi.

Tosin nyt olen ollut vasta kolme päivää veneelle palattuani paikalla.

14.01. 78. matkapäivä

Heräsin 0630 ja kahvit keiteltyäni aloin laatia kirjettä tuuliperäsimen toimittajalle. Tein myös piirustuksen ja siihen mitat. Siinä aamupäivä menikin. Piirustukset 2 s. lähetin respan faxilla.

Sää oli melko mukava + 18 C ja vähän aurinkoa lisäksi. Mike toi kakkosgenuan. Illemmalla kävin kävelylenkillä ja kyläkaupassa. Ostin sämpylöitä ja voita, jota en ole osannut portugaliksi ostaa, enkä viitsinyt alkaa solkkaamaan voita englanniksi.

15.01. 79. matkapäivä

Aamupäivällä suunnistin pyykille 5 kg nyytin kanssa. Ensin poletit respasta ja sitten konehuoneeseen. Täällä oli taas vähän erilaiset koneet kuin edellisissä paikoissa. Lueskelin englanninkielisen käyttöohjeen ja meinasin aloittaa ohjelmoinnin. Paikalla ollut Belgialaispariskun ta neuvoi, ettei itse kannata tehdä, koska respan neiti tulee näyttämään siis tekemään homman. Se oli hyvä neuvo. Kävin hakemassa neidin toimeen. Ranskasta ostettu pesuaine todettiin käsipyykille tarkoitetuksi, mutta kehotin laittamaan sitä, pesuaine kuin pesuaine. Odotellessani surffailin netissä mm. Rolex Sydney Hobart racen sivuilla.

Kuivausrummun ohjelmoin itse. Sitten tunti odottelua.

klo 12.45 pyykit oli pesty ja kuivattu ja ne olivat täysin kuivia ja melkein puhtaita.

Pestyiltä ne joka tapauksessa tuntuivat.

Illalla tein lenkin hotellialueella. Se on rantatörmältä maihin päin noin puolen kilometrin levyinen ja monta km pitkä rivistö ja siitä poikkeava muodostelma erikokoisia ja -näköisiä rakennuksia.

Kaikille oli yhteistä se, että valoja ikkunoissa ei montaa näkynyt. Ihmisiä kohtasin siellä täällä jonkun. Muuten ne olivat mukavan näköisiä vaikka jotkut olivatkin melkoisia kolosseja 15-18 kerroksisia. Kaikki näytti melko uudelta. Ajattelin itsekseni, että jotain mätää tässä on, viidenkymmenentuhannen hengen kaupunki on tyhjillään kuukausikaupalla. Käyttökulut, rahoitus ja voitot kerätään turistisesongin aikana, ehkä puolen vuoden kuluessa.

Suurin osa baareista, ravintoloista ja kuppiloista, joita riitti, oli tietenkin kiinni.

Sattumalta löysin piza- ja pastapaikan, joka oli erittäin suosittu, koska klo 20.30 tupa oli täysi. Nautittuani pizan totesin syyn suosioon. Kohtuulliset hinnat ja erittäin hyvä laatu.

16.01. 80. matkapäivä

Herättyäni katsoin ikkunasta ulos ja totesin, ettei sää ole häävi. Pilvistä ja harmaata. Sääennusteisiin luottaen aloin laittaa jollaa ajokuntoon. Se oli ollut ruffin katolla 3 kk yhteen menoon, samoin moottori takakaiteessa olevassa paikassaan. Jollan pumppaaminen onnistui ongelmitta. Sitten yllättävä sadekuuro keskeytti koko homman. Se ei kestänyt kuin tunnin. Moottorin käyttöön otossa oli teknisiä vaikeuksia. Kolmen kuukauden aikana lukot, joilla moottori oli kiinnitetty peräkaiteeseen, olivat niin juuttuneet, etteivät suostuneet liikahtamaankaan. Kone oli kyllä suojattu muovisäkillä, joka tosin oli sekin Biskajan myrskyssä uitettu, kuten kaikki muukin. Ruiskuttelin kärsivällisesti lukkoihin irrotusöljyä ja yritin uudelleen ensin avainta sisään ja senjälkeen sen kääntämistä. Välillä mietin rautasahaakin, mutta päätin sen viimeiseksi keinoksi. Parin tunnin jälkeen lukotkin oli auki ja jolla valmiina matkaan. Kone lähti mukavasti käyntiin, vaihde eteen päällä tietysti. Ei vahinkoja, koska jolla oli tiukasti Kristiina II:sen kyljessä kiinni. Kävin ostamassa bensaa 10 kanikan ja täytin moottorin säiliön 1,5l. Ajelin jokea ylös mailin verran ja pysähdyin tutulle pursiseuralle. Sieltä löytyi laituri, jossa ei ollut lukollista porttia. Lukitsin jollan kettingillä yhteen rannan puoleisista päätypollareista. Kone ja bensakanisteri oli lukittu peräpeiliin. Sitten menin syömään toustin ja oluelle pursiseuran kahvilaan 50 metrin päähän, josta oli suora näköyhteys jollaan. Nyt sitä ei tosiaankaan kukaan saa varastettua.

Illalla skypeteltiin vaimon kanssa kuulumisia.