9.12. 69. matkapäivä

Satamapäivä. Pesin käsin muutamia vaatteita ja kuivattelin ulkona. Ilman kosteus on niin suuri, ettei puuvillapaita kuivunut. Sitten kävin respassa. ostin nettiyhteyden 15,00 euroa viikko ja vesiliitännän adapterin 3,00 euro.

Kävin jalkaisin keskustassa. Sää kuin suomen kesää. Pesin myös veneen kannen ja sitlooran.

Siirsin veneen odotuslaituriin, koska lähtö Lagosiin oli aamulla klo 7.00 ja ajattelin, että on helpompi lähteä sieltä, kuin tästä ahtaammasta paikasta herättäen mahdollisesti naapurivenekunnat. Tosin toisella puolella ei taida ollakaan ketään paikalla. Paikasta oli mukava katsella iltaliikennettä joella. Kalastusaluksia vaikka minkä kokoisia suuntasi keulat kohisten tyynelle, mutta pimeälle merelle. Joitain muitakin ammattialuksia meni tai tuli mereltä. Joka kerta, kun isompi alus meni ohi, tulivat aallot viiveellä ponttoonilaiturin toiselle puolelle ja nykivät ikävästi Kristiina II :sta.

Valitettavasti huomasin sen vähän myöhässä, enkä enää viitsinyt siirtää venettä. Yö oli yhtä köysien narinaa ja nykimistä. Heräsin todennäköisesti 10 kertaa erilaisiin ääniin ja tempoiluihin.

10.12. 70 matkapäivä

Tulihan se aamukin vihdoin ja nousin klo 6.00 ylös aamukahville. Oli täysin tyyntä ja yö oli ollut erittäin kostea. Vene ulkopuolelta hyvin märkä ja ikkunat usvassa.

Lähdin 7.00 ajalemaan kohti Lagosia 9 nm matkaa. Auringon nousu 7.50 oli varsin kaunis. Sitten virisi kevyt tuuli ja avasin rullagenua ja sammutin koneen, koska aikaa oli, annoin veneen lipua kevyessä mainingissa ja takatuulessa nauttien auringon noususta.

Ajelin vielä puolisen tuntia koneella ja oli telakan laiturissa klo 9.02. Menin toimistolle ja kyselin huollosta. Pyysin myös öljynvaihtoa tilaamani ruorilaitteiston huollon lisäksi. Nopeasti veneeseen ilmestyikin tehokkaan oloinen mies, jolla oli kenkäsuojukset, jotka asensi jalkineidensa päälle ennen veneeseen tuloa levittäen myös suojakankaan veneen kannelle, ennekuin laittoi öljynvaihtoon tarvittavat laitteensa kannelle. En ole kotimaassa nähnyt vastaa ammattitaitoa.

Peräsinakselin rasvanippaan pantiin vaseliinia ja moottorin öljyt ja suodatin vaihdettiin tuota pikaa. Samalla tarkistettiin kytkimen öljymäärä. Ja kaveri ruiskutti vielä ruostesuoja-ainetta koneen päälle.

Sitten ilmoitin, että hyvä näin, mutta varsinainen syy tänne tulooni on ruorilaitteiston hammasrattaiden ja laakereiden tarkastus ja huolto, jonka olin maanantaina tilannut.

Siitä paikasta pomon juttusille. Tällä kertaa olikin eri pomo kuin se, jonka kanssa olin maanantaina sopinut asiasta. Huoltoa ei voi tänään tehdä, koska tarvitaan tiivisteitä, jotka on uusittava, kun osat irroitetaan. Kävisikö huomenna, jolloin tiivisteet saadaan. No ei käy ilmoitin, koska on muuta tehtävää. Kerroin tekeväni homman itse myöhemmin. Sitten kyselin tilaamastani liukuesteteipistä, jonka ilmoitettiin olevan paikalla tänään . No ei ollut tullut. Sain maksamani rahat takaisin.

Kysyin vielä, paljonko maksaa, jos vene otetaan kuukaudeksi ylös. hinta oli karvan 800,00 euroa eli noin 2 kertaa satamassa säilytyksen hinta. Ei kiinnosta ilmoitin bosselle ja lasku, kiitos.

Laskun loppusumma oli vähän yli satasen öljyineen, suodattimineen ja vaseliineineen päivineen. Pidin kohtuullisena, varsinkin, kun tekijä oli ollut tosi ammattilainen ja vielä mukavakin.

.Se oli päivän anti telakalla. Laiturilla kulkeekin sanonta: tämä on Portugali, ottakaa easysti.

Lähdin 11.45 paluumatkalle. Tuuli oli vastainen 7-9 m/s ja aalto alle 2 m. Seilasin 2. reivi isossa ja rulla täysin auki. Yhdistelmä toimi hyvin. Vene kulki vakaasti ja nousi erittäin hyvin tuuleen. Sää oli muutenkin mitä hienoin, aurinkoa riitti. Olin perillä Portimaossa klo 14.00.

Nämä Portugalin lämpimät päivät ja sateettomat ilmat ovat yllättäneet täydellisesti.

11.12. 71. matkapäivä

Kotimatkan valmistelua. Kävin respassa tiedustelemassa purjemaakaria, joka löytyikin. Homma sovittiin puhelimessa. Uuden rullagenuan alaliikki on alkanut kulua ja päällimmäinen kangas on jo osittain rikki, koska purje hankaa kaidevaijeriin, joka ei ole päällystetty. Purjetta on käytetty 1,5 kk. Kilpailukatsastus vaatii nykyään tällaiset vaijerit. Voihan nenä, sanon vaan, että jos olisin tiennyt, kuinka keulapurjeille käy, en tietenkään olisi asennuttanut tällaista vaijeria. kävin keskustassa ja selvittelin linja-auto ja juna-aikatauluja Portimaosta Faron lentokentälle. Linja-autoja menee tasan yksi, jolla ehtisi. Se on perillä10.30 ja kone lähtee 17.25. Eräs henkilö autojen lipun myynnissä vinkkasi juna vaihtoehtoon. Menee kuulemma useammin kuin la. Kävelin rautatieasemalle. Juna sopii. Sitten ostin ison kassin keskustasta ja lastenlapsille joululahjat. Koko reissu kesti 7 tuntia. Kävellen tutustuu kaupunkiin oikein hyvin. Tein ruokaa eilisistä keitetyistä perunoista sipulista ja muusta.

12.12. 72. matkapäivä

Hienot ilmat jatkuvat. Lämpötila aamulla klo 8.00 + 16 C.

Aamusta alkaen siivousta. Pesin veneen sisältä keulasta perään tyhjentäen kaikki pohjaa myöten. Aika hyvältä näytti. Home ei ollut iskenyt keulapunkan alla säilytettäviin pelastusliiveihin, vaikka ne ovat olleet siellä lähdöstä eli 15.08. alkaen. Otin kaikki pois ja pesin punkan alustan ja näin perään asti, kaikki kriittiset paikat tuli pestyä. Otin rullapurjeen pois ja pakkasin sen viedäkseni respaan, josta se haetaan maanantaina korjausta varten. klo 15.00 vene alkaa olla satamaan jättökunnossa. Viirit alas ja ylimääräiset köydet sisään. Huomenna vielä liput pois ja pohjaventtiilit kiinni ja sähköt irti. Sitten luukut lukkoon ja vene voi jäädä kuukaudeksi ilman miehistöä. Laitureilla kiertelee tarkastaja, joka seuraa, ettei mitään vaurioita synny, sikäli kuin kierroksellaan voi sellaisia havaita. Kävin suihkussa ja hyvästelemässä respan henkilön toivotellen hyvää joulua.

Koska ilta oli harvinaisen lämmin ja leppeä jäin katselemaan joen rantaan liikennettä ja kalamiehiä, joita täällä on aina iltaisin varsinkin pimeän tultua.

Aurinko ei ollut vielä laskenut, mutta tuuli oli täysin tyyntynyt. Sitten alkoi mereltä tulla liikennettä.

Optimistijollia hinattiin satamaan. Yhdellä kumiveneellä oli perässään 5-10 optaria. Niitähän tuli aallonmurtajasta sisään vähän väliä. Laskin arvioksi ainakin 50 optaria ja lisäksi parikymmentä pikkulaseria ja joitakin muita isompia jollia. Kyllä täällä kelpaa kasvattaa uutta purjehtijapolvea ja harrastusta näyttää olevan. Olen jotenkin saanut sellaisen käsityksen, että meri on keskeinen elementti täällä eteläisessä Portugalissa ja varsinkin Algarven alueella.

Ensi vuoden puolella katsotaan, mihin suuntaan Kristiina II:sen keula osoittaa sen irrotessa pitkäaikaisesta laituripaikastaan. Hyvää joulua venekunnan puolesta.

30.11. 61 matkapäivä

Heti aamulla yhteys Vestekiin uuden hyörystimen saamiseksi. Mika Vanhala lupasi tilata heti uuden höyrystimen ja lähettää kuuriirilla pikana. Pyysin ilmoittamaan tekstarilla etenemisen, koska olisin käynyt Lissabonissa veneen kanssa, jos toimitus olisi alkanut kestää yli 2 pv. Yritin viedä pakettia

Vestekille postiin. Oli kiinni. Kysyin lähellä olevasta turistitoimistosta syytä. On vapaapäivä. Kysyin myös Cascaisin väkilukua. Ei tietoa ja naurua päälle.

Ostin ip. Jumbosta sähköllä toimivan lämmittimen. Ne taitavat olla täällä yleisempiä kuin Suomessa. Kotikäyttöön tarkoitettuja oli useita eri malleja, kokoja ja eri toiminnoilla. Valitsin termostaatilla ja parilla lämpösäädöllä varustetun 1,5 kw laitteen. hinta 19,00 euroa. Kas kun en aikaisemmin ole huomannut. Kulutus menee laiturisähköön. Yöllä ei tarvita.

1,12. 62. matkapäivä

Satamassa edelleen. Vein väärän Webaston osan postiin. Ei mitään ongelmia. Hyvä jonotusjärjestelmä, josta suuri näyttö seinällä. Englantia osattiin ja osa lähtee Espooseen.

Illa nettihommia. Päivitin blokin. Ostamani lämmitin toimii mainiosti. Eipä tullut aikaisemmin hankittua.

2.12. 63 matkapäivä

Aamulla olin lähdössä Jumboon, kun huomasin rannassa olevan liikekiinteistön takaosassa olevan pienen elintarvikeliikkeen, mistä sai kaikkea välttämätöntä.

Aamupäivä meni blokia kirjoitellessa ym. sekalaisessa taloudenpidossa.

Valmistelin myös lämppärin asennuksen. Varaston tyhjennys. Korjasin rikkoutuneen alumiinipaperin paikaten sen vastaavalla teipillä ja hyvä tuli ainakin omasta mielestäni.

Iltapäivällä odottelin kärsimättömänä satamatoimiston ilmoitusta lähetyksen saapumisesta. Ei kuulunut, joten päätin lähteä pyykille. Satamatoimistosta pitää ostaa poletit.

Saapuessani sinne minulle ojennettiinkin heti paketti. Hienoa, oli kuulemma saapunut juuri äsken.

Olikohan soitto unohtunut ? Laitoin pyykit koneeseen ja kävelin veneelle. Kokosin lämmittimen ja palasin hakemaan pyykit ja senjälkeen asensin lämmittimen varastoon paikalleen. Pimeys hieman häiritsi, vaikka oli lamppuja valonheittimestä otsalamppuun. 2,5 h yhteensä ja lämppäri starttasi moitteettomasti ilman savua ja nikottelua. Päivän hommat pulkassa. Illa kävin tutussa nettipaikassa ja päätin syödä, koska en ollut ehtinyt valmistaa evästä ja olihan tämä viimeinen ilta Cascaissa.

Nälkäiselle suurin annos oli jättihampurilainen, siis annos naksujen kera.

Mielenkiinnolla odottelin, mitä tuleman pitää. Tulihan se: 125 g pihvi, ehkä, liha oli hyvää. Muuten tuotos ei vastannut Macin tasoa. Naksuja oli hirveästi, varmaan koko pussillinen, mutta ei mitään kastiketta. Kyselin tarjoilijaneidiltä, joka muuten oli viehättävän näköinen ja ystävällinenkin, mitä nämä kuivat ovat. Pyysin jotain kastiketta tai ainakin yritin. Hän ilmoitti, että on ketsuppia. Neuvoteltuamme hyvän tovin neidin ja baarimikon kanssa siitä, mitä halusin, päästiin yhteisymmärrykseen ja sain aivan hyvää dippauskastiketta. Sitten päivitin blokin ilman suurempia ongelmia.

3.12. 64. matkapäivä

Aamulla oli tarkoitus lähteä heti klo 9.00 jälkeen. Ensin tankkaus ja sitten satamatoimistossa ulos bookkuas. Heräsin jo kuuden paikkeilla.

Aamutointen jälkeen asentaessani Garminia pedestaalin luo totesin, että virta puuttuu. Tutkimusten tuloksena muistin, ettei virtalähdettä oltu käytetty sitten Biskajan myrskyn, jolloin laite sammui.

Korjauksen jälkeen olin kokeillut sitä sisätiloissa. Liitinkin oli hapettunut ja ruostunut, mutta puhdistus ei auttanut. Ihmettelin, voisiko johto olla jostain poikki. Virtapiuha on aika paksua ja vahvakuorista. Karttapöydän takana olevien liitinrimojen luona on tietenkin sulake, joka on palanut.

Iso homma, en ruvennut tekemään ennen lähtöä. Nytkin meni toista tuntia väsätessä tyhjää.

Panin Garminen sprayhoodin alle, johon saa virran karttapöydän yleisliittimestä. Ruorin takaa näkee hyvin näytön. Siinähän se oli parempikin kuin lähellä, johon eripuolilta ruoria piti katsoa erikseen. Nyt näki jo yleissilmäyksellä muita mittareita katsoessa. Vaihtoehtona hyvä paikka Garminille ja roiske ja sadesuojassa.

Pääsin 11.30 lähtemään toimistolle ja tankkaamaan. Kaikki hoitui, kuten odottaa sopii tasokkaassa paikassa. Kiitokset henkilökunnalle ja erityisesti Cristinalle.

12.25 köydet irti. Sää oli aurinkoinen tuuliennuste alle 15 kts pohjoisen puolelta ja aallot vielä iltapäivään 5-6 m 14 s välein luoteesta. Ei siis kaikkein pahimpia, mutta aika isoja ja välissä on jyrkkiäkin aaltoja, mutta tulevat takaa ja enemmän tai vähemmän sivulta perästä. Saas nähdä kuinka Raymarin ruoriautomaatti selviää hankalasta aallon suunnasta. Lähden pelkällä isolla 2. reivissä. Heti ulos päästýä selviää, että tuuli on reilusti yli ennusteen puuskissa 20 kts paikkeilla , muuten 15 kts ja 18 kts välillä. Preventerit laiton jo aamulla valmiuteen niin, että tulevat sitlooraan vinsseille.

Täysmyötäistä mennään 6-8 kts. Ruorissa joutuu olemaan aika tarkkana. Kun menen sisään, muutan suuntaa vähän sivulle ja laitan automaattiohjauksen päälle. Vene mutkittelee melkoisesti, mutta laite korjaa riittävän nopeasti eikä vahinkojiipin vaaraa ole. Myöhemmin tuuli on ennusteen mukaa heikkenemässä selvästi alle 15 kts.

Lähdin Sinesiin 56 nm tai mahdollisesti Lagosiin 125 nm eli yön yli ja seuraavaa päivää ainakin puoleen päivään.

16.15 oli Setubalin niemen Cabo Eslichenin kohdalla, josta olisi pitänyt ottaa kurssin muutos, jos olisi aikonut Sinesiin. Päätin ottaa suunnan suoraan Lagosiin hyvän sään johdosta ja muutenkin purjehdus maittoi. Upeita maisemia ja hyvää vauhtia. Niemeen, Capo de San Vicenteen matkaa 80,2 nm ja sieltä vielä itään 20 nm.

18.50 jiippi paapuurin halssille, Cabo de Sinesin ollessa tvärssi.

21,45 tuuli alkoi moinata oikein reilusti joten laiton koneen käyntiin ja väistelin kalastusaluksia.

Latausta 1,5 h ja sitten taas pelkillä purjeilla eteenpäin.

Aamun valjetessa 04.12. klo 07.45 tuuli loppui ja starttasin koneen ja rullasin genuan sisään. 09.35 Cabo de San Vicenten nimi vierellä. 10.15 tuuli virisi uudelleen täysin nenään. Otin isonkin alas.

11.15 uusi tuuli oli kääntynyt sivulle ja voimaltaan 10 kts. Meri oli aivan tasainen, koska oli 2-3 nm rannasta, josta tuuli kävi. Matkaa oli 12 nm jäljellä, joten nostin täyden ison ja avasin rullan kokonaan. Sitten mentiin. noin 6,5 kts koko ajan ja täysin tasainen meri. Nyt sai nauttia pitkästä aikaa purjehduksen parhaista puolista. Väsymyskin, joka välillä pilkitti tiuhaan, haihtui menon vaivattomuuteen ja nautintoon.

13.15 olin perillä Marina de Lagosissa. Satamatoimisto vastasi heti VHF tiedusteluun. Sain ohjeen kiinnittyä ennen avattavaa kävelysiltaa olevaan ponttooniin ja tulla sataman respaan sisäänkirjoittautumaan. Kuin olisi ollut hotelliin tulossa. Toimenpide hoitui ongelmitta ja sain ohjeet ja myös tietoa pitempiaikaisesta parkista, jos haluan jättää veneen jouluksi tänne.

Matkaa oli lokissa 130 NM, josta koneella 7,5 h. Kokonaisaika n. 25 tuntia.

Ensivaikutelma on se, että paikka on todella hieno, ainakin puitteet ja paatit. Isoja kolosseja. Taitaa olla Portugalin Monte Caarlo ? Nettikin toimii veneistä.

5.12. 65. matkapäivä

Heräilin paikallista aikaa 8.30 paikkeilla. Sää on täysin kirkas. Kurkkasin ulkolämpömittaria + 12 C. Laitoin heti sähkölämmityksen päälle. Äkkiä sisätilat lämpenevät. Aamutoimet ja sitten netin kimppuun sekä soitto kotiin. Päätettin skypetellä, kun lapset ja lastenlapset ovat kyläilemässä.

Siirtelin joitakin kuvia blokiin. Skype toimi hieman nikotellen, johtuen ilmeisesti hitaasta yhteydestä. Juttelin lastenlasten ja muiden paikalla olijoiden kanssa kasvotusten. Mukava oli nähdä.

Eilen illalla ihmettelin joidenkin veneiden jouluvaloja. Iso keulakolmio oli rajattu moneen eri tahtiin ja eri väreissä vilkuttelevalla valonauhalla. Oli vihreä ja hopeaa, punaista ja kultaa, kiinteää, vilkkua, pikavilkkua ja erittäin pikaa. Näytti varsinaiselta tekniikan ihmeeltä. Muitakin valoja on ripusteltu takiloihn, muttei näin monipuolista.

Päivällä porukat kulkee täällä shortseissa ja t- paidoissa. No se on liioittelua, lämpötila on vain + 20 C. Varjossa tulee tuulen vireestä johtuen varmasti kylmä.

Sähkövika löytyi palaneesta sulakkeesta. Ruostunut ja hapettunut liitinkin on uusittava, heti kun kaupasta saa uuden, mutta vanhakin toimii toistaiseksi. Ovien saranat olivat alkaneet vonkua, joten ne oli rasvattava. Ovi pois nostosaranalta ja voiteluaineet toiseen puoleen ja ovi takaisin. Laitoin sapuskan veneessä. Nakkeja, riisiä parsaa ja oliiveja. Helppoa ja vähällä vaivalla.

Illalla kirjoitin blokia 2 tuntia.

Päivä onkin jo mennyt. Kevyt iltalenkki pitää vielä tehdä. Ruokailun jälkeen sain jonkunlaisen vatsakrampin. Pisteli ja kivisteli. Ajattelin, että hiljalleen kävely helpottaa. Koko lenkin ajan, puolisen tuntia vaiva jatkui aika kivuliaana. Palattuani veneelle vatsan kivistely loppui. Otin kuitenkin pepcidin ja katselin vielä Suomen uutisia ja urheilua tunnin tai puolitoista. Taisi olla toinen kerta tällä matkalla.

KPS:llä on pikkujoulut. Vai oliko ne jo eilen. Vuosikirjasta ei löytynyt tietoa. Muistelen monia kuluneita vastaavia. Aina on ollut hyvät juhlat. Taidan lähettää tekstarin.

6.12. 66. matkapäivä

Suomen itsenäisyyspäivä. Olin vielä hereillä, kun se alkoi 00.00 ja luin Ylen nettiuutisotsikoista; tänään on itsenäisyyspäivä. Täällä Portugalissa on kello 2 tuntia Suomen aikaa jäljessä.

Heräilin 6.30 paikallista. Vatsavaiva oli mennyt samalla tavalla kuin tulikin.

Mietin, että vika oli ehkä nakeissa. Olin unohtanut jäähdytyksen pois kylmäboksista päiväksi. Tai vesi, jota join juomapullosta,2 pv vanhaa, oli pilaantunutta. Täytin pullon tankista, jota olen muutenkin käyttänyt koko ajan juomiseen ja ruoan laittoon.

Eilen illalla ja tänään olen juonut vain keitettyä vettä. Seuraavat juomavedet hankin kaupasta ainakin toistaiseksi.

Mietin olisiko täällä joku suomalaisporukka, joka järjestää itsenäisyyspäivän kunniaksi juhlat tai muuta. Tutkin asiaa netistä ja sitten menen respaan kyselemään suomalaisveneistä. Samassa laiturissa on suuri kattimoottorivene nimeltään Kiekkokala. Lippu on Englannin, eikä Suomeen viittaavia muita merkkejä, kuin nimi ole havaittavissa.

Tietääkseni Lagosin seuduilla asuu suomalaisia eläkeläisiä. Tämähän on kaikin puolin suotuisaa aluetta. Ei tosin saaristoa ollenkaan

Laiturilla astelee joku pienen kurjen näköinen lintu, joka on kuitenkin selvästi kanaa suurempi ja väriltään harmaasävyinen, kokonaiskorkeus 60 -80 cm. Satama-altaassa on samanlaisia kaloja kuin Cascaisissa, ison särjen, isoimmat kiloisen säynävän tai kirjolohen näköisiä ja kokoisia. Päältäpäin muistuttuvat säynävää. Syövät jotain veneiden vesirajasta, ilmeisesti runkoon tarttunutta levää tai muuta.

Palmuja on runsaasti ja suuriakin. Ikivihreät kasvit ovat vallitsevia, mutta kukkivia kukkia on vähän. On myös joitakin puita, joiden lehdet ovat ruskehtuneet.

Kaupungilla, jonka vanhassa keskustassa eilen illalla kärvistelin, oli paljon erivärisiä hienosti aseteltuja jouluvaloja. Rakennukset ovat pääosin vanhoja ja jotkut kokonaan kaakelilla päällystettyjä. Kadut ovat kapeita kujia, juuri autolla ajettavia ja pieniä aukioita on useampia.

Kaikki kadut ja torit ovat valkoisella kivellä päällystettyjä. Kivi on märkänä erittäin liukasta.

.

20.11. 51 matkapäivä

Satamapäivä, tuulee kovaa ja kovempaa luvassa seuraavaksi yöksi, joten täällä pysytään.

Korjasin aamulla kansivalon. Johto oli syöpynyt poikki suolavedestä, jota jostain kumman syystä tulee maston jalan tienoilta, kun seilataan sukelluskelissä. Sateella kaikki pysyy kuivana, vaikka sataa paljonkin. Johtojen läpiviennit on tutkittu ja tiivistetty. Masto seisoo kannella. Vuodon syy ei ole vielä selvinnyt. Valo tuli kuitenkin kuntoon uudella liittimellä.

Sitten putsasin kellon ja ilmapuntarin, jotka olivat saaneet juuri mainitsemastani vuodosta suolavesikuorrutuksen ja ottaneet siitä pahasti siipeensä. Gasti puuhasi viruksen tai muun vaivaan saaneen läppärin kanssa.

Kolmen paikkeilla ruokailua ja tiski. Sitten ihmetellään mihin päivä on kulunut.

Ennen pimeän tuloa lähdetään katsomaan tyrskyjä viereiselle hiekkarannalle ja käydään kilometrin päässä olevassa marketissa. kädet pitkinä riiputetaan muovikassit tavaraa huomista ja seuraavaa legiä varten. Kauppa oli kelvollinen hyvät valikoimat ja tuttua tavaraa. Kunnollinen kalatiski houkutteli ostamaan jättikatkoja iltapalaksi.

Illalla Hannu jatkoi taistelua läppärin kanssa ja minunkin koneeni alkoi temppuilla. Niin se iltakin kului rattoisasti. Webasto on taas syttynyt huonosti, mikä tarkoittanee, ettei se kohta toimi ollenkaan. Tämäkin vika on jäänyt laitteeseen Jachtwerf Atlanticin Harlingenissa tehdystä huollosta huolimatta.

21.11 52. matkapäivä

Satamassa erilaista pikku askartelua edelleen. Tuulee kovaa ja aallon korkeus on yli 5,0 m 11-12 s frekvenssillä.

22.11. 53. matkapäivä

Lähtö kohti Lissabonia klo 06,00 matkaan. On vielä pari tuntia pimeää, mutta satamasta ulosajo on selvää reittiä. Sataman aallonmurtajan suulla arvioidaan tulevaa aallon korkeutta ja väliä.

Aluksi näytti helpommalta.

12.00 käynnistettiin moottori, koska tuuli tyyntyi lähes kokonaan. Näillä lyhemmillä pätkillä ajan koneelle, jos vauhti putoaa alle 4 kts pysyvästi. 13.00 kone stoppiin ja keulapurje myös auki.

Ollessamme lähellä rantaa, jolloin veden syvyys aleni 50 m:stä alle 20 m:iin alkoi aalto murtua, siten että yksi mamma-aalto ryöpsähti istumalaatikkoon aivan yllättäen. Äkkiä takaisin syvempään veteen.

18.15 reivatti iso täydestä 2. reiviin tuulen voimistuessa yli 8 m/s.

20.55. tuuli tyyntyi alle 3,0 m/s. Kone käyntiin.

23.11. 04.20 olemme Cabo Carvoerian ja Estelas saaren välisessä salmessa

13.35 olemme perillä Cascaissa. Loppumatka purjehdittiin ja osaksi aivan lopusta koneella.

Maininki oli merellä vielä yli 5 m vaikkakin pitkiä aaltoja harvakseltaan eli noin 14 s välein.

Entä matalassa alle 20 m vedessä. Soittelin satamaan ja sain kuulla, ettei sataman suulla ole pahaa murtuvaa aallokkoa. Ajettiin ilmoittautumisponttooniin ja hoidettiin muodollisuudet.

Iso ja hieno satama aivan ulkomeren äärellä. S-W tuulilla, jos aallokko on korkeaa yli 5 m voi olla melko vaikeaa tulla sisään tai lähteä ulos.

Matkaa kertyi jälleen 177 NM , josta moottorilla 18 tuntia.

Venettä siivotessa havaitsin pienen vuodon lokin anturissa. Jopa nyt jotakin, olin itse asentanut anturin sikalla tiivistäen toissakeväänä. Ensimmäinen tällainen tapaus veneilyhistoriassani.

Katsotaan huomenna. Marinassa on iso lukki, jos vene tarvitsee ottaa ylös.

Pahempi juttu oli Webaston ( uusi, toista kesää käytössä) rikkoontuminen. Lämppäri ei lähde käyntiin. turvalukitus on päällä. Taas lämmitetään hiustenkuivaajalla.

Illalla otin lämppärin irti, mutta purkamisen jätin seuraavaksi päiväksi.

24.11. 55. matkapäivä

Aamun ensimmäinen projekti oli soittaa Vestekille. Mika Vanhala sairaana. Kukaan ei oikein tiedä Webastosta. Lupasivat ottaa yhteyttä Vanhalaan.

Korjasin vuotavan lokianturin irrottamalla sisäpuoleisen laipan ja uutta sikaa väliin. Kun laipan ruuvasi takaisin ja kiristi, vuoto loppui. Useiden puhelinsoittojen jälkeen Vestekiltä luvattiin lähettää uusi poltin kunhan se saadaan. Jäin siis odottottamaan selvitystä varaosan saannista.

Garminista soitin Veleirolle Kotkaan, jonka kanssa kaupat oli tehty. Kysyin voiko mahdollista takuuasiaa hoitaa muualla kuin siellä Kotkassa ja kuinka on takuupapereiden ja kanssa ? Takuu pelaa koneen numerolla kerrottiin Veleirolta ja takuuasian voi hoitaa missä maailmankolkassa tahansa. Garmin kauppa on sataman vieressä.

Kävin eräässä paikallisessa liikkeessä kyselemässä uutta gepsiä. Laitteita oli vain yksi kannettava pieni. Brosyyri löytyi muistakin. Kipparia kehotettiin menemään Lissaboniin katsomaan niitä.

Saatan mennäkin. Junalla 30 min ja löytyy, jos löytyy.

Illan suussa kippari teki kauppareissun paikalliseen Jumboon kävellen, 2 km suuntaansa.

Samalla tuli katsastettu vanha keskusta joulukoristeltuna. On hienoa, monenlaista lyhtyä ja tähteä ja tuikkua loytyy. Rakennuksen olivat kauniita viime vuosisadalta ja tyylikkäitä. Kujia, holveja ja Basaareita löytyy ja erittäin hienosti valaistuina. Teki kippariin vaikutuksen. Cascais on ehdottomasti kaunein kaupunki , jonka olen nähnyt tällä matkalla.

25.11. 56 matkapäivä

Käytiin Lissabonissa. Koko päivän reissu .Satoi kaiken aikaa. Lisäksi tehtiin turistibussikierros iltapäivän ruuhka-aikana. No tulihan nähtyä myös nähtävyyksiä.

Ränsistyneet kaupunginosat olivat opasselostuksen mukaan entisiä liikekortteleita ja odottivat vain kunnostusta. Cascaisiin palattuamma kävimme intialaisessa ravintolassa ja syötiin hyvää, mutta erikoista ruokaa.

Illalla paluumatkalla käytiin Jumbossa ostamassa lisää ruokaa veneelle ja joitain keittiötavaroitta

26.11. 57 matkapäivä

Tänään oli pyykkipäivä. Kippari ja gasti eivät hallitse erilaisia pyykkikoneita tai kuivausrumpuja. Apua saadaan toimiston Cristiinalta, joka asentaa ohjelmat paikalleen pesukoneisiin. Ne ovat erilaisia. Ohjeet olivat suurella seinässä. Sitten takaisin veneelle odottomaan pesutulosta 45 min. Kävelymatka suuntaansa 700 m luokkaa. Nyt on puolistoista kilsaa takana. Määräaikana pesupaikalle ja toteamus, että ohjelma on jäänyt ainakin kipparin osalta kesken. Taas toimistoon, josta saadaan uudet pesuaineet ja poletin ja vielä neuvojankin, joka ei aivan ollut ajan tasalla. Cristiina paikalle ja uusi ohjelma pyörimään, pyykki sama. Ja taas veneelle odottomaan puoleksi tuntia. Sitten takaisin pesulaan ja vaatteet kuivuriin, jonka tulosta jäin odottelemaan pesulaan.

Puhdasta ja kuivaa tuli. Pesupaikalla oli hyvät laitteet ja niin oli hintakin 6,00 euroa pesukone ja 6,00 euroa kuivausrumpu. Kävelyäkin kertyi yli 4 km rampatessa edestakaisin veneen ja pesulan väliä.

Illalla nettikahvilassa internet yhteyden saanti tökki edelleen. Soitto Arille Suomeen. Arin neuvoilla ja omilla toimilla saatiin koneesta ofline tila asetus pois ja internet yhteys toimimaan. Sain blokitekstin päivitettyä.

27.11. 58. matkapäivä

Odoteltiin pakettia Vestekiltä Helsingistä. Klo 13.00 soitti Cristiina satamatoimistosta ja ilmoitti siellä olevan paketin minulle. Ei voi olla totta, näin aikaisin, hienoa. Vihdoinkin Webassto saadaan kuntoon. Elämä veneessä on ollut aika tuskaista ilman sitä.

Juoksujalkaa kiiruhdan satamatoimistoon ja takaisin. Näytän paketti tyytyväisenä Huisman jahdin miehille. Englantilaisia, jotka tapasimme viimeksi la Corunassa. Hannu oli ottanut puretun lämppärin esille. Alumiinipaperi puhallinosan päässä oli rikkoutunut. Teknisesti älytön ratkaisu huoltoa ajatellen. Pieni väärä liike paperissa on reikä. Sitten avasin saapuneen lähetyksen. Havaitsin heti, että poltinosa on aivan erilainen, kuin omasta laitteestani irroitettu. Siis väärä varaosa. Kiireinen soitto Vestekille. Lähettäjä ei ollut huomannut maahantuojalta saamaansa lähetystä tarkastaessaan, että varaosa ei ole tilattua mallia. Niinhän siinä sitten, että hituttaa isolla V:lla. Nyt on siis perjantai-ilta. Endin vielä soittaa maahantuojalle, joka kertoo osan numerosta ilmenevän, että se on vanhemman mallin poltin, siis väärä varaosa minun laitteeseeni.

Viikonlopun jälkeen aloitetaan koko homma alusta. Se on sitten viisi päivää lisää eli yhteensä liki puolitoista viikkoa.

Kipparilta paloi illalla myöhemmin käämit. Oli suunnitelta lähipäivinä suoraan Madeiralle. Kipparille ja gastille tuli vakavaa erilmielisyyttä joistakin olennaisista asioista. Tunnelmat olivat kireät.

28.11. 59. matkapäivä

Aamulla kipparin ja gastin erimielisyydet jatkuivat ja kippari ilmoitti, ettei tänään näissä tunnelmissa lähdetä minnekään merelle, korkeintaan Lissaboniin alle 10 NM. Sääennustekin sunnuntaita vasten yöksi oli huono.

Kippari lähti hankkimaan Thorx avaimia, joita tarvitaan lämppärin ja nykyään monien muidenkin laitteiden ruuvien vääntämiseen. Kauppa olo 3,0 km päässä. Reitti kaupalle kulki maisemakatua aivan meren rantakallioiden päällä. Sää oli hieno ja maisemat upeita kalliojyrkänteitä ja koloja ja lohkareita, joita Atlantin aallot olivat muotoilleet. Työkalukauppa ja avaimet sekä muitakin tarvikkeita löytyi. Paluumatkan veneelle tulin samaa reittiä maisemia ihaillen.

Kipparin palattua tilanne gastin kanssa paheni siihen vaiheeseen , että jokin ratkaisu oli tehtävä.

Kippari ilmoitti gastille, ettei matka jatku yhdessä tästä eteenpäin. Matka keskeytyy ja on parasta, että gasti poistuu ennen iltaa tavaroineen veneeltä.

Pimeän tultua gastin kassit kannettiin taksiin. Matkan viivästyminen tai keskeytyminen oli kipparille karvas pala, mutta myös melkoinen helpotus. Soitin vaimolle ja kerroin tilanteen. Kiva kun tulet jouluksi kotiin oli vaimon kommentti. Kipparille ei ole selvinnyt vielä mikään matkan loppumista tai jatkumista koskeva asia. Nyt on hyvää aikaa miettiä odotellessa Webaston osia. Loppuilta meni veneellä paikkoja järjestellessä.

29.11. 60. matkapäivä

Heräsin aamulla 6.30 Portugalin aikaa, joka on rannekellossa. Veneen kellossa 7.30 keski-euroopan aika ja puhelimessa ja läppärissä Suomen aika 8.30. Voi passata aikataulunsa sopivaan aikaan.

Puolen kymmenen aikaan istuskelen erään kahvilan katetulla terassilla läppärin kanssa. W-lan toimii. Lämpötila on 14 C ja sataa. Kahvila aukeaa iltapäivällä. Viime yönä oli erittäin kova tuuli ja rankkoja vesikuuroja. Nostimet kolkuttivat mastoon kaiken yötä, kunnes aamuyöstä nousin virittämään ne kummilenkillä vanttiin. Veneessä on kylmä sisällä, mutta makuupussin alla tarkenee mainiosti.

Katsoin huvikseni merisäätä Windgurusta. Alkuviikosta säät paranevat ja etelään päin on joka päivä trade windiä eli sivumyötäistä tai myötäsitä. Eikä kovaa tuulta ollenkaan. Meikäpoika todennäköisesti satamassa.

Sitten avasin trimaran Groupaman sivut Vende Globessa. Groupama oli lähtenyt Brestistä maailmanympäripurjehduksen ennätyksen rikkomiseksi 5.11. eli samana päivänä kuin Kristiina II Biskajalle. Nyt Groupama oi Kap kaupungissa korjattavana. Siihen oli tullut vakava tekninen vika. Joku kiinnitys oli murtunut, ilmeisesti toisen sivurungon kiinnitys. Merellä voi aina tapahtua arvaamattomia asioita, vaikka niitä kuinka valmisteluilla ja kaikilla muilla mahdollisilla toimenpiteillä yritetään välttää. Tavoite Groupamalla oli alittaa 50 päivän raja. Ei siinä ole paljoa varaa telakalla oloon. Veneelle palattuani alkoi hervoton siivous, homeen poistosta WC:n pesemiseen. Elämään veneessä näin syksyaikoihin kuuluu olennaisena ja jatkuvan taistelu hometta vastaan. Viikottain tarkastus ja poisto. Johonkin se aina yrittää pesiytyä. Ja varsinkin kun ei ole lämmityslaitetta. Huomenna menen ja ostan sähköllä toimivan lämmittimen .

Toinen riesa on ruoste. Vaikka kaikkien osien ja ruuvien pitäisi olla ruostumatonta. Ruostetta vastaan on käytävä säännöllistä jatkuvaa taistelua. Jostain ruostetta aina pukkaa. Kolmas tärkeä asia on sähköjärjestelmän ylläpito. Korroosio sähköjohtojen liittimissä on ankara vastustaja, joka iskee armotta, jos saatilaisuuden. Tarkastus ja suoja-aineen ruiskutus auttaa välttämään ikäviä yllätyksiä.

Kaikki kohtaamani ikävätkin asiat lienee tuttuja pitkien matkojen valtameripurjehduksissa. Niihin pitää vaan suhtautua mittakaavassa, vene ei uponnut ollemme hengissä.

Kaikki ongelmat on ratkaista tavalla tai toisella, jos haluaa jatkaa matkaa.

en muista satamapäivää, jolloin olisin saanut yhtäpaljon aikaiseksi kuin tänään.

Laitoin öljylamppuihin aineet ja testasin, että ne pitävät. Hyvin toimivat. Nyt Kristiina II:lla on kaksi lämmitysjärjestelmää, hiustenkuivaaja ja öljylamppulämmitys. Huomenna ostan sähkölämmittimen.

15.11. 46 matkapäivä

Aamulla satoi tasaisesti, mutta tuuli oli poissa.

10.30 Lähdettiin liikkeelle kohti Camariinasta. Ensin saatiin nauttia mukavasta myötäisestä 2 tuntia, sitten tuuli kääntyi vastaiseksi ja tuulimittarin lukemat alkoivat näyttää tosituuleksi koko ajan päälle 10 m/s nousten puuskissa 15 m/s ja täysin vastaista. Aallokko paheni muodostuen taas ilkeäksi veneen paukuttajaksi. Tuulenpuuskien noustua 15-18 m/s otettiin kakkosreivissä ollut iso alas ja rulla lähes kokonaan sisään, 5 nm ennen Camariinaksen satamaa. Corunan satamakapteeni oli varoittanut vaikeasta lähestymisestä. Totesimme, että lähestymislinjat ovat valaisemattomia, joten Simradilla mennään, kunnes viimeinen linja onkin jo sektoriloistolla merkitty.

Sekalaisen aallokon viskoessa Kristiina II :sta sinne tänne pompimme viimeiselle linjalle aallokon tasaantuessa sen jäätyä niemen kärjen taakse. Satamaan oli helppo mennä pimeässäkin ja vapaa paikka löytyi.

Satamat ovat pääasiassa hyvin valaistuja eikä laituriin kiinnittymisessä ole vaikeuksia.

16.11. kello 01.30 olimme perillä.

Matkaa oli kertynyt lokiin 78 nm, josta koneella 5,5 tuntia. Ja minkähänlainen paikka tämä sitten

on ? Aamulla nähdään.

16.11. 47. ja 48. matkapäivä

Aamupäivä ihmeteltiin, että koska lähdetään. Vettä satoi lähes koko ajan, tuuli keveni päivän mittaan.

Camariinas oli pikkukaupunki, varmaankin lomailijoiden suosima, vaikka isot hotellit puuttuivatkin.

Kadut ja rantakahvilat olivat lähes tyhjiä. Marina oli pieni jaa venekanta myös. Kalanjalostuslaitos oli marinan vieressä. Päättelimme kaupungin elämän sykkivän paremmin kesäaikana ja turistikautena, joten lähtöä ei ollut syytä viivytellä.

Niinpä tankattuamme irrotimme köydet ja suuntasimme keulan kohti Vigoa.

Matkaa sinne oli 85 nm, joten olisimme perillä huomenna aamuyöstä tai aamupäivällä.

Tuuli SSE – SW 2-4 m/s, aallot SW pitkiä maininkeja SW, 3-4 m korkeita.

Tukipurjehdus alkoi heti. Iso 2. reivissä toimii paremmin kuin täysi iso tukipurjeena.

Meno oli leppoisaa n. 6,5 kts .

Klo 20.35 Capo Finisterre tvärssissä. Yön pimeydestä huolimatta rannan kukkuloiden ääriviivat piirtyivät taivaalle. Upea näky. Kaikki lahdenpoukamien rannat loistivat valomerinä, jotka valaisivat meren rantaan päin. Merelle päin näytti kaikki mustalta. Olimme noin 7 nm rantaviivasta.

17.11. kello 05.45 tulimme viimeiselle niemellä ennen Vigoa, nimeltään Capo del Home.

Siitä alkaa salmi, jonka kautta pohjoisesta mennään Vigon lahdelle. Salmessa on kaksi laivaa yhtä aikaa kanssamme. Samoin seuraavalla Cas del Castro nimisella linjalla. Tuntuu olevan vilkas liikenne. Lisäksi pienempien alusten valoja näkyy koko ajan. Kaupunki loistaa etelänpuoleisella rannalla, joka kohoaa kukkulalle valomerenä. Saimoin vastaranta.

kello 07.20 olemme Real Clup Nauticon marinan laiturissa. Kiinnitymme erään ponttoonin päässä olevaan vapaaseen paikkaan. Mitään visitor kylttiä ei näkynyt.

Trippiin kertyi 84,86 NM, joka oli kokonaan moottorilla ajoa n. 14 tuntia.

Yhdeksän jälkeen aloin ottamaan yhteyttä satamatoimistoon, joka ei vastannut mihinkään VHF kutsuun. Reedsissä oli puhelinnumerot, mutta ei maa- eikä suuntanumeroita. Nehän selvisivät Suomesta Arilta, joka jälleen kerran auttoi hädässä olevia. Hänen apunsa on ollut korvaamaton apu matkamme edistymiselle. Laitureilta ei pääse ulos ilman tarvittavia apuvälineitä, joskus koodi, joskus kortti tai joku muu systeemi.

Oikeat puhelinnumerot löytyivät ja sain yhteyden toimistoon muutamien soittojen jälkeen.

Kortti tuotiin veneeseen ja kehotus kipparilla satamatoimistoon saapumisesta.

Siellä kaikki hoitui joustavasti. Normaalit palvelut ja netti klubin toisessa klubirakennuksessa olevissa tiloissa. Laitureille se ei kanna. Marina on aivan kaupungin keskustan tuntumassa.

RCN:llä on maa-aluetta pari kertaa KPS:n tonttia vastaava määrä ja satama-allas, joka on noin kaksi kertaa Meriniemen allasta suurempi.

Laitureilla on jollia optareista J 80:iin, 10 kpl ja muuta kalustoa, poijuja, köysiä ja painoja ym.

Varsinainen klubirakennus on melko suuri, pääsali noin kolme kertaa Meriniemen alakerta.

Iltapäivällä tutustuimme kaupungin keskustaan sen ostokatuihin. Rinne nousee melko jyrkästi rantakutujen ja puistojen jälkeen. Uusia ja vanhoja rakennuksia on sikin sokin. Todettiin, että täällä julkisivulautakunta, jos sellainen on, ei ole turhan tarkka tyyleistä ja väreistä. Infrasta löytyy leveitä ja kapeita katuja kujia ja rappusia. Liikkeet ostoskadulla ovat pääasiassa pieniä tai keskisuuria ja tavarat vaatteista ruokatavaroihin, jopa lihakauppoihin, joita oli useita. Lähes kaikki merkkivaatteet löytyvät.

Väkeä oli liikkeellä työpäivän jälkeen runsaasti kadun täydeltä.

Illalla kävimme syömässä yhdessä lukuisista pienistä kalaravintoloista. Hinta kala-aterialle oli 15-25 euroon. Mielestämme aika paljon espadasta tai halvemmista kaloista. Vai olivatko turistihintoja vaikka sesonki on ohi. Ravintoloissa oli aika hiljaista. Tämän totesimme etsiessämme sopivaa paikkaa. Ateriassa sinänsä ei ollut moittimista.

18.11. 49. matkapäivä

Aamulla herättiin 8.00 paikkeilla. Sää mitä kaunein lähes Suomen kesää vastaava. Aamupäivä meni ostoskeskuksessa käyntiin ja pikkuasioiden toimittamiseen.

Ahkera Gastimme Tuomo lähti kotimaahan puolilta päivin.

Kippari ja Hannu päättivät lähteä Portugaliin ja siellä Porto Leixoesin marinaan.

Tankattiin polttoainetta tankit täyteen ja irrotettiin köydet klo 14.15 .Edessä oli noin 85 NM merimatka.

Sää oli edelleen hieno. Tuuli takaa 2-3 m/s, ei siis auttanut mitään. Matka meni kokonaisuudessaan tukipurjehdukseksi. Auringon lasku ja tähtitaivas oli hieno. Illan hämärryttyä pimeydeksi valaisivat lukuisien kylien valot rinteitä rannoilla. Hannu sai yöllä nauttia delfiinisirkuksesta, kun suuri parvi kisaili tunnin ajan Kristiina II:n ympärillä. Vaikka oli pimeää, kalojen hahmot näkyivät aivan veneen vieressä ja hyppyjen loiskahdukset kuuluivat uusina ääninä. Hannu herätettyä minut katsomaan ehdin nähdä joitakin yksilöitä veneen vieressä.

Aamulla 19.11. klo 04.15 saavuimme Porto Leixoesin satamaan ja löysimme sieltä helposti pienvenemarinan, Porto Atlanticon. Matkaa oli kertynyt trippiin 82 NM ja koneelle tunteja 14 .

Nukuttuamme muutaman tunnin otettiin yhteys marinan henkilöihin huutamalla toiselle ponttonille. Meidät ohjattiin toiseen paikkaan samassa ponttoonissa, aivan laiturirampin viereen.

Satamatoimistoon pääsin vasta satamahenkilön avustamana kiinni olevan portin kautta. Laiturin puoleisessa päässä ramppia on näppylä, jota painamalla portti avautuu hiljakseen. Samanlainen on portin ulkopuolella. Uusi systeemi, mutta näitähän riittää.

Passit, venetodistus, vakuutustodistus ja lompakko mukanani astuin toimistoon toista kertaa, jolloin kaikki sujui asianmukaisesti. Aluksi kaksi päivää ja 27,00 euroa, kiitos.

Juuri kun oli oppinut espanjan kielen, olisi pitänyt hallita Portugalin kieli, joka kuulosti hebrealta. Ei yhtään tuttua sanaa, no yksi sentään amigos.

Iltapäivällä käveltiin paikalliseen marinan toimistohenkilön neuvomaan venetarvikeliikkeeseen ostamaan uusia Mustoja, koska kesää ei näy ja GPS:ää hajonnee Garminin tilalle.

Tarjolla oli ankkureita, kettinkiä, leppareita, pelastusliiveja ja kulkuvaloja, sekä dieselmoottoreita.

Yhden pienen katkaisijan sain ostettua. Sitä tarvitsen mahdollisesti sammuneen kansivalon korjaukseen, jos vika on nykyisessä katkaisijassa. Kyseessä on taas vika Yachtwerf Atlanticin korjauksiin liittyvien sähköasennusten korjauksista.

Paluumatkalla poikettiin syömään halstrattuja sardiineita paikallisessa kansanravintolassa. Olimme ainoat asiakkaat. Kukaan siellä ei puhunut sanaakaan englantia, mutta ateria saatiin ja syötiin. Hinta viinipulloineen 17,00 euroa. Siisti paikka, mutta muita asiakkaita ei näkynyt koko aikana.

Tosin päätettiin, että seuraavalla kerralla mennään paikkaan, jossa tuoleissa on myös selkänojat, maksakoon vaikka euron pari enemmän.

20.11. 51 matkapäivä

Satamapäivä, tuulee kovaa ja kovempaa luvassa seuraavaksi yöksi, joten täättä pysytään.

Korjasin aamulla kansivalon. Johto oli syöpynyt poikki suolavedestä, jota jostain kumman syystä tulee maston jalan tienoilta, kun seilataan sukelluskelissä. Sateella kaikki pysyy kuivana, vaikka sataa paljonkin. Johtojen läpiviennit on tutkittu ja tiivistetty. Masto seisoo kannella. Vuodon syy ei ole vielä selvinnyt. Valo tuli kuitenkin kuntoon uudella liittimellä.

Sitten putsasin kellon ja ilmapuntarin, jotka olivat saaneet juuri mainitsemastani vuodosta suolavesikuorrutuksen ja ottaneet siitä pahasti siipeensä. Gasti puuhasi viruksen tai muun vaivaan saaneen läppärin kanssa.

Kolmen paikkeilla ruokailua ja tiski. Sitten ihmetellään mihin päivä on kulunut.

Ennen pimeän tuloa lähdetään katsomaan tyrskyjä viereiselle hiekkarannalle ja käydään kilometrin päässä olevassa marketissa. kädet pitkinä riiputetaan muovikassit tavaraa huomista ja seuraavaa legiä varten. Kauppa oli kelvollinen hyvät valikoimat ja tuttua tavaraa. Kunnollinen kalatiski houkutteli ostamaan jättikatkoja iltapalaksi.

Illalla Hannu jatkoi taistelua läppärin kanssa ja minunkin koneeni alkoi temppuilla. Niin se iltakin kului rattoisasti. Webasto on taas syttynyt huonosti, mikä tarkoittanee, ettei se kohta toimi ollenkaan. Tämäkin vika on jäänyt laitteeseen Jachtwerf Atlanticin Harlingenissa tehdystä huollosta huolimatta.

Viimeisin teksti 23.11.09

Näkymä Brestin linnakkeelta alas joelle Satamanaapurina ennätystenmurskaaja, maailman nopein purjevene, joka lähti 6.11. maailmanympärikierrokselle tavoitteena alittaa 50 pvää.

Kristiina II Brestin marinassa

Diepen marina

Näkymä Diepen satama-altaasta

Bolougne Sur Merin Napolen marinassa

04.11. 35 matkapäivä

Aamutoimien jälkeen lähdettiin tankkaamaan vanhaan marinaan, Moulin Blanc, oli parempi kuin ennalta odotettiin. Dieseliä sai vain sieltä, koska oman sataman pumput olivat rikki.
Tultiin alavedellä ja vähän jänniteltiin stoppaako johonkin. Yhteys VHF:llä satamatoimistoon ja vastaus kysymykseen selvällä englannilla, ettei meidän syväyksellä ole ongelmia.
Tantakkiin ja palattiin. takaisin. Olihan se semmoinen 9 mailin reissu, mutta menomatkalla purjehdittiin pelkällä rullalla.
Sitten lähdettiin paikalliseen supermarkettiin hankkimaan provianttia Bistkajan ylitystä varten.
1,5 km mennessä ylämäkeä ja rappusia ja tullessa päivastoin.
Iltapäivän loppuosa meni satamatoimiston netin ääressä. Koneeni ei toiminut heidän laajakaistasysteemissä. Sitten kysyttiin nettikahvilaa. Se olikin noin 150 m päässä ja siellä on Wlan ym. Sinne sitten. Yhteys saatiin ja sähköpostit luettiin.
Seuraavan päivän ohjelmaan sovitettaisiin nettikahvila. Tosiasiassa siellä myytiin viiniä myös pullottain ulos ja pikkuannoksia ruokia sekä kahvia 60 eri maasta.

05.11. 36 matkapäivä

Aamulla aloin seurata Groupaman lähtövalmisteluja. Satamatoimistosta olin kuullut, että se lähtee tänään, mutta määränpäätä en tiennyt. Vähitellen laiturille ja aallonmurtajalle alkoi kertyä väkeä.
Kysyin eräältä toimittajan näköiseltä, että moneltako lähtee tosin englanniksi. Sanoi starttiajaksi klo 11.00. Laittelin välillä omaa venettä lähtökuntoon, jossa se jo olikin.
Viimeiset säätiedot Biskajalle oli tarkoitus hankkia satamatoimistosta nettikahvilassa internetistä. On käytetty Windfinderia ja Windgurua.
Väkeä lappasi Groupaman laiturilla ja siellä oli kaikenlaista häpeningiä.
Lähtöajankohtaa en saanut tarkemmin selville.
Uusi gasti Tuomo saapui 11.50, kuten oli ilmoittanutkin. Seurattiin vielä tunti Groupaman hommeleita. Sitten päätettiin hoidella omat asiat ensin. Nettikahvilassa bloki ajan tasalle ja ruokailu ennen lähtöä Biskajalle.
Kaikki näytti hyvältä. Huolellisen sääennusteiden tutkimisen jälkeen uskoin meidän pääevan hyvissä ja kohtalaisissa tuulissa yli.
Palattuamme veneelle oli Groupama lähtenyt. Se oli menossa Brest to Brest maailmanympärikierrokselle tarkoituksella lyödä vanhat ennätykset ja tavoitteena 50 vrk.
Meidän lähtömme oli 15.30 määränpäänä Brest 440 NM. Junnasimme vastavirtaan 3-4 kts vastaiseen, joka oli NWW 9-12 m/s. ennusteen mukaan SWW 5-6 m/s.
Klo 21.50 selvitimme viimeisen poijun ja olimme täysin vapailla vesilla, tietenkin pimeässä illassa.
Ruorivuoroja vaihdettiin yöaikaan 3 tunnin välein, mutta kelin noustessa sitloorassa oli useimmiten kaksi.
6.11. vastainen yö meni hyvin ramlineä, mutta tuulen kääntyessä enemmän etelään, menee Kryssiksi. Vene kulkee nyt 165-170 astettaq, mika ei enää riitä La Corunaan.
Illalla klo 20.30 tuuli kovenee olennaisesti 12-15 m/s. Otettiin iso kokonaan alas, koska 3. reiviä ei oltu asennettu paikalleen. Se tehdään ykkösestä. Kone pantiin käyntiin, jotta venettä on parempi ohjata aallokossa, joka kasvoi koko ajan. Pimeässa ei tietenkään näy koko totuutta, mutta kuun välillä pilkistäessä näyttivät aallot todella isoilta.
Yöllä tuuli ulisi ulkona infernaalisetti puuskissa, jotka toivat vesi ja raekuuroja. Näkyvyys nolla.
Jokaiselle ruorimiehelle sattui muutamia aaltoja tulemaan yli veneen täyttäen sitlooran vähintään puoliksi. Muuten aaltojen pärskeitä tuli veneen yli koko ajan. Ruorimies oli läpimärkä ainakin päältä ja osaksi sisäpuoleltakin tullessaan vaihtoon. Webasto oli lähes täysillä koko ajan ja onneksi toimi. Sisällä oli lämmintä ja melkoisen hiljaistakin, mutta paatti teki kummallisia yllättäviä liikkeitä ja nykäyksiä yhtenään. Juomamukin täyttäminen oli tuskaa. Pari kättä olisi tarvittu lisää.
Keskusteltiin mahdollisesta tuulen kovenemisesta. Entäs sitten. Päätettiin ottaa ajoankkuri ja pistää purje rullalle ja moottori stoppiin. Tuulta oli pahimmallaan 20-30 m/s ja la aamulla
olivat aallot käsittämättömän korkeita paikoitellen. Arvioimme ainakin 10 m. Toisinaan taas pitkähköjä aikoja hyvin paljon pienempiä. Yhden pahimmista aalloista heittäessä veneen yht´äkkiä poikittain Hannu sinkoontui salongin kaapistoa päin pää edellä. Siitä seurasi verenvuotoa otsasta ja silmäkulmasta. Lisäksi selkälihas oli ilmeisesti venähtänyt. Minä kaivoin veneen ensiaputarvikkeista puhdistusainetta ja laastaria. Ilmoitin, että silmäkulma pitäisi teipata perhosteipillä, mutta kun vieressä on nahatonta otsaa se ei oikein onnistu, joten neulotaanko ??? Tulevalla ulkomuodolla ei kuulemma ollut niin väliä, että teippaa nyt vain tavallisella laastarilla ristiin rastiin.
Yksi ruorimies oli kuitenkin poissa pelistä tällä haavaa. Kerroin uutiset Tuomolle, joka ilmoitti ajavansa tarpeellisen ajan. Päämäärä oli muutettu jo alkuyöstä enemmän itään La Corunasta, koska ajelimme sivumyötää, eikä luovi olisi ollut mahdollista. Tosin olimme asentaneet 3. reivin isoon siltä varalta, että se nostetaan.
Lauantaina 7.11. klo 07.00 oltiin puolivälissä 170 NM jäljellä.v Näimme laivan aamupäivällä. Siihen yhteys VHF:llä. Kyseltiin myrskyn jatkumista. Vastaus tuli heti ja ilmoitus, että koko päiväksi 9 bf. No hyvä, ettei enempää. 15 m/s tasainen tuuli oli leppoisaa.
Uusi määränpää oli Viveron lahti, jonne jouduttiin vielä kryssimään 20 NM. Dieseli pääsi loppumaan tankista klo 05.15, joten avattiin rullaa lisää. Samalla tankattiin varakanistereista lisää 10 l. Aamun valjetessa parin lähestymisvendaqn jälkeen ajaltiin Viveron lahteen, jonka suojassa tuuli loppui ja juoduttiin vielä uuteen tankkaukseen. Sehän meiltä sujui.
klo 11.30 su 08.11.v olimme Ria Landroven Marinassa hyvässä laiturissa lukuisten käsimerkkien
rannalla olleiden käsimerkkien ohjaamina.
Matkaa oli kertynyt 373,0 NM. Kone oli käynyt 40 h ja lämppäri koko ajan.
Lämppäri ei lähde käyntiin satamassa. Mikä nyt , siitä ei tietoa, mutta dieseli loppui ja sammutti myös lämppärin kerran matkan aikana. Ilma oloi kuitenkin lämmin ja huomenna asiat selvitetään.
Satamakapteeni kävi laiturilla avaamassa portin. Sähköä saatiin. Päätettiin tyhjentää vene huomenna vedestä ja pestä sisätilat. Kävimme paikallisessa ravintolassa illallisella ja ravintoa tuli. Espanjalainen tapa, tarjoilla pieniä makkara- liha- ja juustoleivän paloja ryyppyjen välissä, olutbupissa, oli mieleinen. Useita leipiä, yhtä pientä olutlasia ryystäessä.

09.11. 40 matkapäivä

Herätys 08.30 . Kosteaa on, mutta ei kylmää. Päätettiin jäädä ainakin päiväksi kuivaamaan ja pesemään venettä. Koska Webasto ei toiminut, piti hankkia uusi lämmön lähde. Mukana oli kaksi öljylamppua, mutta ei polttoainetta niihin. Ostetaan siis auton sisätilan lämmitin, koska sähköä riittää. Pojat lähtivät matkaan ja minä jäin ottamaan yhteyttä Vestsekin Mika Vanhalaan., jonka tiesin osaavan antaa oikeita neuvoja lämppärin korjaamiseksi. Iltapäivällä vihdoin onnistuin tavoittamaan hänet. Sitä ennen pojat tulivat hankintoineen veneelle. Ei ollut löytynyt valopetroolia.
Mutta uusi lämppäri oli, nimittäin 1700 w hiustenkivaaja. Ääni kova, mutta teho hyvä. Tein Webastolle Mika Vanhalan opastamat temput ja niin alkoi lämpöä tulla veneeseen. Vettä poistettin 5 l eri paikoista yhteensä ja kuivattiin sisätilat. Kippaarin vaatekaapin koko alahyllyn vaatteet olivat märät. Ne on siis pestävä ja kuivattava kuivurilla. noin 5 kg pyykkiä. Muissa vaaatekaapeissa oli vähemmän kastunutta vaatetavaraa.
Satamakapteeni kutsui kipparin toimistoon passien kanssa. Jo yöllä oli nähty helikopteri lähestyessämme Espanjan rannikkoa. Selvitykset tehtiin ja saatiin ohjeet suihkuun wc.
Loppupäivä meni myhäillessä. Illalla kipparin ja förstin välille syntyi vakava konflikti.

10.11. 41 matkapäivä

Tiistainaamuna oli päätetty lähteä La Corunaan ja niin tapahtui. Ensin etsittiin dieseliä isosta kalasatamasta, josta meidät opastettiin henkilöautokuskin johdolla takaisin marinaan, josta lähdimme. Mies ajeli rantakatkua pitkin ja viittoili suuntia. Huvittavaa. Marinasta löytyi sattumalta satamakapteenimme, joka kertoi, missä rinteellä paikallinen kesoili on. Viisikymmentä litraa kulkee kanistereissa alaspäin nätisti.
12.25 uuai lähtö. joka onnistui.
Heti merelle päästyä selvisi, että tuuli on taas paljon enemmän kuin ennusteessa ja aallot ikävän jyrkkiä paaran halssilla. Päätettiin seilata seuraavaan satamaan. Sitten seilattiin Capo Ortegalin itäpuolelle Porto de Carino nimiseen kylään. Kalasatama ja jotain isompaa rahtia. Kalasatamasta häädettiin kauempana kelluviin laitureihin. Erikokoisia ja näköisiä kalapaatteja oli enemmän redillä kuin rannassa. Mentiin ainoaan vapaaseen paikkaan ja naapuriveneen mies ilmoitti, että on yksityissatama ja portti lukossa. Voihan mäntti kylän pubin pitäjältä jää saamatta meidän provikat, ruokaa ja juomaa. Tehtiin ruokaa, syötiin ja käytiin nukkumaan.

11.11. 42 matkapäivä

Herätys klo 05.00 . Tarkoitus oli lähteä La Corunaa kohti klo 6.00. Kryssiä oli tiedossa 35 NM tai jotain. Ja sitähän se oli sukellusta ja pärskettä koko päivän. Välillä näyttäytyi aurinkokin ja sitten kaatosade. Mukavaa täällä Atlantilla.
Klo 19.15 olimme Capo Priori kohdalla. Tuuli oli moinannut ja purjeita suurenneltiin koko ajan.
Ilmoitin käynnistäessäni Yanmaria, että nyt alkoi moottorpurjehdus eikä kryssikulmilla ole väliä.
19.55 oltiin perillä marinassa. Loppumatka tietysti pimeässä.
Matkaa oli kertynyt jotain 65,00 NM.

12.11. 43 matkapäivä

Aamupalan jälkeen alkoi kova siivous. Ensin kaikki kolot veneessä tyhjiksi vedestä, sitten pyykille.
Sää suosi toimenpiteitä, aurinkoa, tuulta ja aika lämmintä. 5 koneellista pyykkiä. Tietenkään masinat eivät pelannee kunnolla, varsinkaan kuivatus. osa jäi vielä seuraavaksi päiväksi.

13.11. 44 matkapäivä

Herätys 08.30 . Venettä kiinnitetään lisäköysilla viereiseen sivuponttooniin. Myrsky on alkanut ja vinkuu satamassa olevien paattien takiloissa.
Lähdetään autoilemaan lähikyliin. Löytyi myös sattumalta ruokapaikka erään kylän ravintolasta.
Kunnon siankylkeä ja ranskalaisia. Mahat täysinä jatkoimme matkaa. Kuski ei nukahdellut, kyytiläiset kylläkin. Kiersimme pikkukylien kärrypolkuja ja nousimme rinteiden äkkijyrkkiä serpentiinejä Atlantin rantarinteillä. Takaisin tultiin motaria suoraan hybermarketin kautta.
Veneelle saavuimme illalla 19.00 paikkeilla.

14.11. 45 matkapäivä

Sää ei vieläkään kelvannut kipparille huomioon ottaen ennusteen mukainen 7 m vasta-aallokko ja noi n10 m/s tuuli. Miehistö ei oikein tykännyt ja tuli pientä hiertymää kipparin ja heidän välillä.
Vaihdettiin laituria hirveän rullaamisen vuoksi. Laiturivahti meinasi repiä vaatteensa, mutta ymmärtämättömyys Espanjan kielesttä auttoi. Emme palanneet rullaavaan laituriin.